perjantai 28. lokakuuta 2011

SuperSue hautoo

Suuri punainen on nyt kohta hautonut vuorokauden munia ja toistaiseksi kaikki sujuu esimerkillisesti. Se vartioi kuplapesän alla pesästä putoavia munia ja kiikuttaa ne takaisin kuplien sekaan niin kuin kuuluukin.

torstai 27. lokakuuta 2011

Hogan ja SuperSue 4. yritys

Tällä hetkellä Hogan ja SuperSue kutevat olkkarin pikkuakvassa, eli SLEep eAZY-motellissa. Nopeata toimintaa, mitä tosin odotinkin, koska eilen illalla vasta laitoin SuperSuen akvaan. Aamulla oli konnanputken lehti nostettu sentillä veden pinnan yläpuolelle massiivisella kuplapesällä. Siellä oli tänään täysi tohina päällä kun palasin töistä. Lähikontaktiakin on otettu, että voipi olla että tällä kertaa tuosta kehittyisi jotain ihan poikaseksi asti.
Nyt mietin, pitäisköhän kuitenkin jättää SuperSue vahtimaan mätiä. Sen haudontataidoista ei kyllä ole mitään takeita, mutta Hoganin uinti on niin hankalaa, että en usko että se selviäisi toisesta päivästä milloin mätimunat välillä tippuvat pesästä ja tarvitsevat aikuista avuksi että pääsisivät hapekkaaseen pintaveteen.

Pulautin juuri vielä Nualan Hiltoniin Oriasin seuraksi. Ne todennäköisesti ryhtyvät hommiin huomenissa.

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Orias ja Nuala

Uusi pari uuniin, kun edellinen ei toiminut. Hogania ja SuperSuee voi kyllä kudettaa toisessakin kipossa joskus myöhemmin, mutta nyt pitää saada poikasia! Olen miettinyt jo tovin Oriaksen (aka Unelmavävy-työnimellä kulkenut ei-enää-ipana) ja Nualan parittamista siitä lähtien kun vihdoin tajusin että mullahan on sellaiset kalat, mitä Joep kirjoittaa sivuillaan että olisi mielenkiintoinen kokeilu.
http://www.bettaterritory.nl/BT-AABDragons.htm
(Lue artikkelin lopusta kohta "Do blue "dragons"exist?"
Että aika pahasti on poltellut tässä saada tietää mitä siitä oikein syntyisi! Toivottavasti jotain!
Laitoin Unelmavävyn eilen Hiltoniin ja tänään iltapäivällä Nualan. Ihan ilahduttavalla innolla ne siellä tutustuivat toisiinsa. Toimintaa on odotettavissa varmasti jo huomenna.
Hyökkäykseen!

Nuala tarkistaa kuplapesän kunnon, "on ok"

Orias patsastelee salamavalojen loisteessa

Irvistelyä puolin ja toisin

Orias ilman salamaa

tiistai 18. lokakuuta 2011

maanantai 17. lokakuuta 2011

BoBon ja Lilithin poikasia

Lil'handicap, yksikätinen

Lil'blonde, ei tiedä vielä onko hän Päivi vai päivi

Lil'Bobo

Hogan ja SuperSue, 3. yritys

Edellisestä yrityksestä ehkä jotain oppineena poistin kudetusakvasta omenakotilot. Sen verran onneksi ehdin havaitsemaan että ne pari munaa mitkä omput artemiahaavista missasivat, olivat hedelmöittyneitä.
Kokeillaampa siis ainakin kerran vielä ihan perinteisellä tyylillä.
Laitoin eilen illalla Hoganin Hiltoniin ja tänään aamulla SuperSuen seuraksi. Päivänä aikana suuri osa akvan pinnasta oli peitetty kuplilla. Muuta edistystä ei toistaiseksi ole tapahtunut, mutta odotettavissa oli muutenkin että  vasta huomenna niillä olisi aktin aika.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Hogan ja SuperSue, 2. yritys

Hogan oli saanut lillua ihan rauhassa Hiltonissa ekan yrityksen jäljiltä.
Vaihdoin sunnuntaina vedet sinne ja eilen tyrkkäsin sille SuperSuen seuraksi.
On se vaan niin kone. Tänään oli heti kudettu, mutta oli tapahtunut työpäivän aikana, joten vähän vaikea sanoa onko tässä oikeasti kudettu vai SuperSue vetänyt soolot ja käynyt sujauttamassa munat Hoganin kuplapesään.
Keräsin sieltä osan mädistä artemiahaaviin. Ans kattoo tulleks niistä mitään.
Kutua/mätiä artemiahaavissa

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Hogan ja SuperSue

Auberonin ja Nualan poikaset saivat siirron kuka minnekin joten Hilton oli valmiina seuraavalle poikueelle. Siivosin sen lattiasta kattoon eilen, lisäsin vähän mantelipuunlehti-/valkosipulirouhetta ja Hoganin. Tänään oli SuperSuen (=narmin Matami) sen seuraan. Päivän aikana on ilmestynyt parikin kuplapesää. Hogan on aika raivoisa tapaus, mutta ei oikein osaa uida ja isot evät hannaa muutenkin vastaan joten SuperSue on saanut pitää evänsä. Rauhaan ei tytsiä tosin ole jätetty. Kyllähän sille täytyy aina sopivin väliajoin käydä osoittamassa kuka on akvaarion kingi.
Toivottavasti machoilu toimii ja huomenna olis hieman säpinää.
Hogan kurvaa

SuperSue

SuperSue ja supertorttu

Uusi kuvausyritys, uusi torttu

Thai style suomalaisittain

Karsin Auberonin ja Nualan poikueesta siis parikymmentä parasta 70-litraiseen. Poikasia oli silti vielä ihan hillittömästi, joten päätin hyvin kokemusten Mánin ja Lilithin poikasten "rääkkäyksen" johdosta jatkaa kippokasvattamista.
Taistoja kasvatetaan kaukomailla arviolta 100-litraisissa saaveissa, eikä siellä ole mitään suodatusta eikä todellakaan lämmitystä. Toisaalta, mihin sitä lämmitystä tarvittaisikaan jos ulkoilman lämpötila noin muuten riittää.
Suomessa ulkona kasvatus ei varmastikaan onnistuisi edes pahimmilla helteillä mutta talossa sisällä ehkä. Se selviää jonkun ajan kuluttua. Kasvatusastia ei ole lähellekään thaikkujen kiuluja, mutta eipä ole asukastiheyskään. Reilut 5-litraisessa faunaboksissa on nyt n. 20 ehkä-ryhmään karsittua Auberonin ja Nualan poikasta.
Kippo, vettä, omppu talkkarina, tiiviihkö kansi
ja pari myttyä kasviksia

Ihomatoja

Karsin Auberonin ja Nualan poikueesta parhaimmat 70-litraiseen. Niitä on jotain vähän auki 20. Himpun aikaisemmin sinne olivat siirtyneet Mánin ja Lilithin poikueesta karsitut ja kuin ihmeen kautta ilman suodatusta ja lämmitystä selviytyneet poikaset. Ne on ne mitkä olivat AW:ssa lahjoitettavana, varattuna, vaan ei noudettuna. Osan porukasta lopetin, mutta osa sai sinnitellä kun ei kerran henki vähemmällä lähtenyt.
No, artemiasta ne ihomadot varmaan taas tulivat 70-litraiseen kun niitä ei ollut aiemmin ja Hiltonista niitä oli jo kertaalleen myrkytetty. Gyrodol on kyllä niihin tosi hyvä lääke. Se tehoaa nopeasti, eikä siitä näytä olevan varoittelusta huolimatta vaaraa sukaravuille ja ompuille. Johtuu varmaan siitä että lääke on akvassa vaan 6 tuntia. Sen jälkeen vesi vaihdetaan melkein kokonaan. Joskus olen laittanut kuurin ennen töihin menoa. Illalla on kaikki selkärangattomat pinnassa huonovointisina, mutta ovat siitä kuitenkin palautuneet ennalleen veden vaihdon jälkeen.
Poikasista on vaikea nähdä pieniä matoja eivätkä ne yleensä niitä pahemmin edes hinkkaile. Sätkivästä uinnista voi vetää johtopäätöksen tai tuollaisesta aneemisesta olemuksesta kuin ekan ja vikan kuvan poikasilla. Kolman keino tunnistaa sairaus on seurailla taistojen tekemisiä. Poikaset mieltävät ihomadot ruuaksi ja yrittävät niitä napsia kavereistaan. Pienet taistolaiset eivät siis välttämättä ole muuttuneet superaggressiivisiksi jos ne koko ajan yrittävät napsia toistensa eviä, päätä ja koko kroppaa (mistä kaveri ei välttämättä ole kovin kiitollinen, taistot kun ovat niin viimeisen päälle sosiaalisia tapauksia) vaan niillä voi olla ihomatoja.
Mánin ja Lilithin poikasessa näkyy
pyrstöevässä ihomatoja

Auberonin ja Nualan poikanen

Sama tyyppi ilman salamaa. Leuasta roikkuu ihomato.

Mánin ja Lilithin poikasen peräevässä on ihomato

Ja taas lisää valkosaumoja

Jopas nyt on vireä pari. Neljä päivää sitten päättyi edellinen haudonta ja taas on ukon raskautus käynnissä.
Valkosaumataistelijoilla naaras tekee kutuun aloitteen ja siinä ei koiraalla ole paljon sanomista. Mätimunat laitetaan suuhun hautumaan ja sillä sipuli. Ei auta että äijärukka oli juuri kahden viikon paastolla, kun ei kerran pysty syömään mitään silloin kun poikaset on suussa. Ihmeen hyvin se kyllä ehti kerätä massaa parissa päivässä, koska sillä on ihan selkeästi pömppä. Auttaa varmaan asiaa kun laitoin niille pari päivää sitten Auberonin ja Nualan poikueen raakit herkkupalaksi. Muuten ovat saaneet vaan kuivamuonaa. Ihmeen helppoja otuksia kyllä ovat kun kaikki kelpaa, myös kotiloille ja sukaravuille tarkoitetut pelletit.
Pariskunta, koiras edessä, naaras takana

Koiras kärkkyy koska naaras sylkäisee sille munan
haudottavaksi

Naaras härnää. Se pompottelee mätimunaa itsellään.

Suu on jo auki, mutta ei sylkäise munaa vielä.
Kiusa se on pienikin kiusa.

Tula tullallaa..., paitsi ei pojan, vaan tytön kullalla!

Taas se härnää mätimunalla, ei sylje silti

Salamaakin nopeammin koiras
kaappaa naaraalta munan

Hyvin on onnistunut munien kaappaus

Yllättävän pötsikäs